My feelings from the same monday, June 14. I met Mari in a cafe a little earlier, we talked, went through our materials and went.
Meeting went very well, it was nice to see a non-knitters reaction when she looked at our work. Is it really all that good? Could be that she really liked it all? We talked about next meeting and what to bring along then.
Now the work begins. Hard work. 20 knits to be knitted and patterns to be written.
But I couldn't be more excited!
Tunnelmiani samaiselta maanantailta, 14.6. Tavattiin Marin kanssa Kampissa kahvilassa, koottiin kansio, juteltiin ja lähdettiin.
Perillä etsittiin oikea ovi ja päästiin jonkun vanavedessä sisään. Hieno talo, hienot portaat, paljon kauniita yksityiskohtia joita teki mieli valokuvata. Ja paljon kiivettävää. Nauratti. Seuraavastakin ovesta päästiin sisään jonkun vanavedessä.
Ei-neulojan reaktiot löivät ällikällä. Ovatko kaikki mallit tosiaan toisen silmissä niin hienoja? Ei mitään moitittavaa? Tuntui mukavalta. Oli helppo puhua, tunnelma oli rento. Nyt on hyvä aloittaa varsinainen työ ja sitähän riittää. Jonkun pitää kirjoittaa ohjeet ja neuloa nää kaikki. Elokuuhun mennessä pitää olla 1-3 mallia valmiina kuvineen.
Toivotettiin hyvät kesät ja pienen ihmettelyn jälkeen päästiin jopa ulos ovesta. Ulos kadulla tunnelma oli klassinen oho ja hups. Lankakauppaan rauhoittumaan, kirjalankoja, mitäs muutakaan. Aloitan ensimmäiseksi Kuurankukan.
Seisoin myöhemmin kadunvarressa odottamassa kyytiä kotiin, kädessä kassi jossa the Kansio ja portfolio. Fiilis hyvä ja jokseenkin epätodellinen. Ja kauhea into päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti